Näin syksyn tullen kuunnellen vesisadetta on ihan mukana palata kesän reissuihin ja muistella aurinkoa ja rantoja sekä paikkoja mihin haluaa palata aina uudestaan.
10 paikkaa (ainakin), mitkä sinun täytyy nähdä Turkissa elämäsi aikana ja näistä paikoista riittää tarinaa niin paljon, että kirjoitan jokaisesta paikasta erikseen. Ensimmäiseksi haluan kertoa Kas:ta ja sen ympäristöstä, jossa viimeksi vietimme aikaa ja ihastuin paikkaan niin paljon, että jos luoja tai joku muu tekijä sen suo, niin tiedän missä eläkepäiväni vietän, amen!
10 paikkaa (ainakin), mitkä sinun täytyy nähdä Turkissa elämäsi aikana ja näistä paikoista riittää tarinaa niin paljon, että kirjoitan jokaisesta paikasta erikseen. Ensimmäiseksi haluan kertoa Kas:ta ja sen ympäristöstä, jossa viimeksi vietimme aikaa ja ihastuin paikkaan niin paljon, että jos luoja tai joku muu tekijä sen suo, niin tiedän missä eläkepäiväni vietän, amen!
Reissussa mukana:
Melkein 3-vuotias, kovapäinen, nauravainen, temperamenttinen,
onnettomuus altis, rohkea, ovela, tähtisilmäinen karkulaisen jalat omaava
hurmaava ihana tyttö.
Melkein 5–vuotias, kovaääninen, nauravainen,
herkkä,temperamenttinen, hyvin puhelias, vitsailija, vesipeto, hurmurin elkeet
ja vilkkaat jalat omaava hauska ihana vastarannan kiiskin poikanen.
Keski-ikäinen aviomieheni, rauhallisen oloinen, mutta
räjähtävän temperamentin omaava turkkilainen, nautiskelija, uneksija, oman
elämän filosofi, tietokonenörtti, entinen urheilija, aamun torkku, hitaiden
lähtöjen kuningas, rakas mieheni.
Ikuinen nuori nainen, nauravainen, iloinen,
temperamenttinen, nautiskelija, kärsimätön, uusia kokemuksia haluava entinen
seikkailija, väsynyt kotiäiti, haaveilija, aamun virkku, nopeiden lähtöjen
kuningatar, ihan minä itse.
Erenin poppoo siis oli kasassa, olemme jo reissanneet
lasten kanssa pienestä asti Turkki-Suomi väliä pari krt vuodessa ja joka
kerta se on helpompaa kun lapset kasvavat, vaikka myös joka kerta tulee uusia
haasteita (tällä kertaa matka pahoinvoiva herkkä tyttölapsi jopa suorilla
teillä, mitä se sitten olikaan vuoristoteillä, auts).
Kaş, kas kas Kaşissahan me
kiertelemme.
Kaş (tarkoittaa kulmakarvaa suomeksi)
Ensimmäinen päivä hurahti melkein
ajaessa ja maisemien nautiskeluista. Lähdettiin Alanyan läheltä ajamaan ja
olimme perille 6-7 tunnin jälkeen, muutamien pysähdyksien jälkeen. Päätettiin
ajaa Antalyan ohi Korkutelin kautta, ettei tarvitse mennä ihan meren vierestä
mutkaista tietä pitkin. Kun laskeuduimme vuorelta alas kohti Kas:a niin meillä
oli vastassa todella pieni ja kapea tienpätkä metsässä, joka oli myös erittäin
mutkainen. Siinä sai auton torvea soittaa mielin määrin mutkissa, koska jos
sieltä olisi tullut vastaan auto, saati sitten isompi kulkuneuvo ( onneksi ei
tullut) en tiedä miten siinä oli sopinut ohittelemaan, metsän kautta kaiketi
tai pitkä pätkä peruutellen odottaen leveämpää kohtaa. Paikalliset ajelivat
reipasta vauhtia myös tällä pienellä ” metsä” tien pätkällä,tuoden
lisäjännitystä mutkissa mutta maisemat olivat tämän tien arvoiset, ja mutkathan
vaan tuo pientä lisäjännitystä vatsanpohjaan. Ihania pieniä maalaiskyliä,
vuohilaumoja, vehreätä metsää, kilpikonnia tien poskessa ja pilvetön taivas. Muutamat
lasten mahalaukun sisällön voimakkaat poistumiset suun kautta ja vaatteiden
vaihdot lapsille sekä penkin hinkaushetket tietysti olisi voinut jättää väliin,
mutta mitäpä tästä opimme; Turkissa on kaikki mahdollista, oksennuksen esto
lääkkeet kehiin ja pienempikin oppi osumaan muovipussiin, hurrey, score!
Saavuimme ihanaan Lantana apart
huoneisto hotelliin ja ei siinä malttanut jäädä ihastelmaan hotellin nurkkia vaan
taisimme lähteä aika suorilta käsin tutustumaan pieniin kujiin ja etsimään
herkullista ruokapaikkaa.
Tämä seesteinen pieni kylä, on
Antalyan lentokentältä 200 km ja
Dalamanin lentokentältä 160 km päässä. Viehättävä, kaunis, taianomainen ja
rauhallinen vajaan 9000 asukkaan kylä, Kasista huokuu kosmopoliittinen yhteisön tunne ja tunnet
heti olevasti ystävä kaikkien kanssa, etkä vain turisti. Ihastuin tähän kylään
niin paljon, että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olin täysin zen-tilassa,
tuntui kuin koko paikka olisi tehty sitä varten, että siellä saa hengittää
vapaasti, nauttia kauneudesta ympärillä ja siellä huokui harmoninen energia.
Mieli lepäsi, ajatuksenjuoksu rauhottui ja hengitin, uudestaan ja uudestaan,
tunsin olevani maan päällisessä taivaassa. Lapset muistuttivat aina
hengityksien välissä, että missä oikeasti mennään, mutta tähän kylään haluan
palata uudestaan vielä monta kertaa.
Kasissa oli tosi vähän liikennettä, siellä
sai kävellä ihan rauhassa ja lapset sai kirmata pienillä kujilla. Valloittavat
kujat olivat täynnä toinen toistaan herkullisempia ravintoloita ja kahviloita
tai pieniä, sieviä käsityöputiikkeja. Paikalliset asukkaat tapasivat
kahviloissa ystäviään, ei ollut
sisäänheittäjiä ravintoloihin, vaan jokainen sai ihan rauhassa kävellä ja
miettiä mitä ihania meren antimia tänään nauttisi vai turkkilaisia lihapullia. Oli
fiinimpiä ravintoloita huikealla merinäköalalla varustettuna tai
kotiruokaravintoloita (lokantasi) ihan vieri vieressä sulassa sovussa. Turkki on
maanpäällinen taivas ruokien suhteen ja Kasissa, joka ravintolassa missä
kävimme, saimme todella hyvää ruokaa, palvelua ja hinnat olivat huokeita! Nam!
Kaikki ne pienet käsityöputiikit
valloittivat meidät myös, oli mattoja, saviastioita, vaatteita, lamppuja ja
eräs putiikki mihin eksyin, aivan mieletön kenkäliike. Kenkäliikkeessä oli ihana myyjätär, omistajan tytär, nuori
nainen töissä, ja minä soma sekä siro 42-jalkainen löysin sieltä uniikit nahkasandaalit,
olin kuin Carrie Bradshaw niissä kipitellessäni. Putiikin myyjätär oli puoliksi
ruotsalainen, n. 25-vuotias nuori nainen, oli opiskellut ja asunut Ruotsissa,
mutta palasi kotiin, pitämään isänsä liikettä, koska halusi asua Kas:n rauhassa
ja en yhtään ihmettele, lucky her!
Akçagerme
ranta, Kaputaksen ranta ja Patara!
Kas on täynnä ihania rantoja ja jotta
Kasiin ja sen ympäristöön pääsee näppärästi tutustumaan oman aikataulun mukaan niin kannattaa ehdottomasti vuokrata auto. Kasin kylän omat
uimapaikat ovat kalliosta suoraan alas
tikapuita pitkin, joten lasten kanssa hiukan hankala.
Pienen dolmus- tai
ajomatkan lähellä ovat ne upeat ranta-alueeet, missä on helppo olla myös
lastenkin kanssa. Toisena päivänä suuntasimme
Akçagermen rannalle, n. 3 km Kasin keskustasta. Kirkasta, virkistävää vettä ja
kivien keruuta lapsille. Siellä oli pieni vesipuistokin, liukumäet ja muut
vemputtimet, harmiksemme se oli vielä kiinni. Akçagermen rannasta pääsi kätevästi uimaan lauturille, joka oli hiukan
kauemmaksi kiinnitetty, joten vuorotellen pieni levon hetki myös vanhemmille
oli suotu. Yes!
Kolmantena päivänä menimme
kuuluisalle Kaputas rannalle. Sen verran oli taas mutkarikas tie, että vaikka
matka ei ollut pitkä, yksi yllätys stoppi piti tehdä matkalla. Kaputas rannalle
mennään jyrkänteeltä portaita pitkin alas. Ylhäältä avautuu upea maisema alas,
vesi on turkoosia ja aivan kirkasta, ja jos katsoo ylöspäin katse seuraa
kanjonia. Pieni roudaaminen oli kaikissa eväissä, pyyhkeissä, vesileluissa,
kellukkeissa jne parin sadan portaan verran, mutta oli todellakin sen arvoista.
Kaputas ranta on todella todella kaunis ja on varmasti yksi kauneimmista rannoista
maailmassa. Merivesi oli viilempää, hiekka valkoisempaa ja itse meri kirkkaampaa,
unohtumaton ranta. Ranta syveni nopeaan, lapset saivat kasaan isoimman
kivikasan koskaan. Hauskaa riitti koko seurueella, henkeä salpaavan kaunis
paikka.
MAINOSKUVA http://kasholiday.com/en/kaputas-boat-trip/ |
Samana päivänä ajoimme myös Pataran hiekkadyyneille, ei menty enää Pataran rannalle vaan ihasteltiin 12 km valkoista
hiekkaviivaa. Pataran ranta-alue on rauhoitettu ja se on myös monen pienen kilpikonnan
ensimmäinen koti, joten tyydyimme mielellämme ihastelaan dyynejä ylhäältä käsin. Hiekkaa riitti silmänkantamattomiin ja muksut sai temmeltää hiekassa, ei mitään
kevyttä askelta siellä otettukaan ja taisi alkuun hiekkakin hiukan kuumottaa
jalanpohjia, kaikkeen onneksi tottuu joten hauskaa riitti.
Koko Turkin rannikko alue läntisellä
puolella (muuallakin toki myös) on
todella todella kaunista. Kun ajoimme Pataralta takaisin Kasiin, niin olisi
tehnyt mieli pysähtyä melkein joka kurvissa, ottaa lisää kuvia ja pysähtyä
uimaan. Rannikon varsi on täynnä pieniä luolia ja laguuneja, lyhyitä ja pitkiä
hiekkarantoja, kalliomaisia rantoja, täydellistä James Bond-ranta materiaalia.
Ketään ei näkyvissä salaisilla rannoilla just you and me baby (ainiin ja ne
kirmaavat lapset perässä).Ilmiömäisiä paikkoja, turkoosia puhdasta vettä, ah,
niin täydellistä!
Kasin alueesta riittää vielä
tarinoitavaa, joten seuraavalla kerralla kerron meidän huikeasta merimatkasta
Kekovasta Simenaan ja Kreikan Kastellorizo reissusta (yksi päivä) sekä
loppupäivän huipennuksesta.
Minun on pakko ilmoittaa,että nyt tunnen olevani puhtaasti kateellinen, olenhan suomalainen.Kuitenkin olen onnellinen puolestanne, et tää olette kokeneet tämän ihanuuden ja että se on toisille mahdollista,toisille ei,olkaa onnellisia toisistanne,että voitte tälläisiä havaintoja tehdä matkoillanne ja antaa ihania muistoja lapsillenne.Olen sitä sukupolvea, joka sai oppinsa matkustelusta,johon liittyi pääasiassa ruskettuminen ja halpa alkoholi,joka sitten olikin suurin tekijä koko matkan ajan.En ole katkera, mutta kuitenkin.....🥀🥀🥀🍒🎃
VastaaPoista