Translate

lauantai 9. syyskuuta 2017

Turkey Turkey Turkey, home of turquoise see, land of food heaven and friendly warm people

Näin syksyn tullen kuunnellen vesisadetta on ihan mukana palata kesän reissuihin ja muistella aurinkoa ja rantoja sekä paikkoja mihin haluaa palata aina uudestaan.

10 paikkaa (ainakin), mitkä sinun täytyy nähdä Turkissa elämäsi aikana ja näistä paikoista riittää tarinaa niin paljon, että kirjoitan jokaisesta paikasta erikseen. Ensimmäiseksi haluan kertoa Kas:ta ja sen ympäristöstä, jossa viimeksi vietimme aikaa ja ihastuin paikkaan niin paljon, että jos luoja tai joku muu tekijä sen suo, niin tiedän missä eläkepäiväni vietän, amen!

Reissussa mukana:

Melkein 3-vuotias, kovapäinen, nauravainen, temperamenttinen, onnettomuus altis, rohkea, ovela, tähtisilmäinen karkulaisen jalat omaava hurmaava ihana tyttö.

Melkein 5–vuotias, kovaääninen, nauravainen, herkkä,temperamenttinen, hyvin puhelias, vitsailija, vesipeto, hurmurin elkeet ja vilkkaat jalat omaava hauska ihana vastarannan kiiskin poikanen.

Keski-ikäinen aviomieheni, rauhallisen oloinen, mutta räjähtävän temperamentin omaava turkkilainen, nautiskelija, uneksija, oman elämän filosofi, tietokonenörtti, entinen urheilija, aamun torkku, hitaiden lähtöjen kuningas, rakas mieheni.

Ikuinen nuori nainen, nauravainen, iloinen, temperamenttinen, nautiskelija, kärsimätön, uusia kokemuksia haluava entinen seikkailija, väsynyt kotiäiti, haaveilija, aamun virkku, nopeiden lähtöjen kuningatar, ihan minä itse.

Erenin poppoo siis oli kasassa, olemme jo reissanneet lasten kanssa pienestä asti Turkki-Suomi väliä pari krt vuodessa ja joka kerta se on helpompaa kun lapset kasvavat, vaikka myös joka kerta tulee uusia haasteita (tällä kertaa matka pahoinvoiva herkkä tyttölapsi jopa suorilla teillä, mitä se sitten olikaan vuoristoteillä, auts).


Kaş, kas kas Kaşissahan me kiertelemme.
Kaş (tarkoittaa kulmakarvaa suomeksi)

Ensimmäinen päivä hurahti melkein ajaessa ja maisemien nautiskeluista. Lähdettiin Alanyan läheltä ajamaan ja olimme perille 6-7 tunnin jälkeen, muutamien pysähdyksien jälkeen. Päätettiin ajaa Antalyan ohi Korkutelin kautta, ettei tarvitse mennä ihan meren vierestä mutkaista tietä pitkin. Kun laskeuduimme vuorelta alas kohti Kas:a niin meillä oli vastassa todella pieni ja kapea tienpätkä metsässä, joka oli myös erittäin mutkainen. Siinä sai auton torvea soittaa mielin määrin mutkissa, koska jos sieltä olisi tullut vastaan auto, saati sitten isompi kulkuneuvo ( onneksi ei tullut) en tiedä miten siinä oli sopinut ohittelemaan, metsän kautta kaiketi tai pitkä pätkä peruutellen odottaen leveämpää kohtaa. Paikalliset ajelivat reipasta vauhtia myös tällä pienellä ” metsä” tien pätkällä,tuoden lisäjännitystä mutkissa mutta maisemat olivat tämän tien arvoiset, ja mutkathan vaan tuo pientä lisäjännitystä vatsanpohjaan. Ihania pieniä maalaiskyliä, vuohilaumoja, vehreätä metsää, kilpikonnia tien poskessa ja pilvetön taivas. Muutamat lasten mahalaukun sisällön voimakkaat poistumiset suun kautta ja vaatteiden vaihdot lapsille sekä penkin hinkaushetket tietysti olisi voinut jättää väliin, mutta mitäpä tästä opimme; Turkissa on kaikki mahdollista, oksennuksen esto lääkkeet kehiin ja pienempikin oppi osumaan muovipussiin, hurrey, score!



Saavuimme ihanaan Lantana apart huoneisto hotelliin ja ei siinä malttanut jäädä ihastelmaan hotellin nurkkia vaan taisimme lähteä aika suorilta käsin tutustumaan pieniin kujiin ja etsimään herkullista ruokapaikkaa.


Tämä seesteinen pieni kylä, on Antalyan lentokentältä 200 km ja Dalamanin lentokentältä 160 km päässä. Viehättävä, kaunis, taianomainen ja rauhallinen vajaan 9000 asukkaan kylä, Kasista huokuu  kosmopoliittinen yhteisön tunne ja tunnet heti olevasti ystävä kaikkien kanssa, etkä vain turisti. Ihastuin tähän kylään niin paljon, että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olin täysin zen-tilassa, tuntui kuin koko paikka olisi tehty sitä varten, että siellä saa hengittää vapaasti, nauttia kauneudesta ympärillä ja siellä huokui harmoninen energia. Mieli lepäsi, ajatuksenjuoksu rauhottui ja hengitin, uudestaan ja uudestaan, tunsin olevani maan päällisessä taivaassa. Lapset muistuttivat aina hengityksien välissä, että missä oikeasti mennään, mutta tähän kylään haluan palata uudestaan vielä monta kertaa.




Kasissa oli tosi vähän liikennettä, siellä sai kävellä ihan rauhassa ja lapset sai kirmata pienillä kujilla. Valloittavat kujat olivat täynnä toinen toistaan herkullisempia ravintoloita ja kahviloita tai pieniä, sieviä käsityöputiikkeja. Paikalliset asukkaat tapasivat kahviloissa ystäviään,  ei ollut sisäänheittäjiä ravintoloihin, vaan jokainen sai ihan rauhassa kävellä ja miettiä mitä ihania meren antimia tänään nauttisi vai turkkilaisia lihapullia. Oli fiinimpiä ravintoloita huikealla merinäköalalla varustettuna tai kotiruokaravintoloita (lokantasi) ihan vieri vieressä sulassa sovussa. Turkki on maanpäällinen taivas ruokien suhteen ja Kasissa, joka ravintolassa missä kävimme, saimme todella hyvää ruokaa, palvelua ja hinnat olivat huokeita! Nam!




Kaikki ne pienet käsityöputiikit valloittivat meidät myös, oli mattoja, saviastioita, vaatteita, lamppuja ja eräs putiikki mihin eksyin, aivan mieletön kenkäliike. Kenkäliikkeessä  oli ihana myyjätär, omistajan tytär, nuori nainen töissä, ja minä soma sekä siro 42-jalkainen löysin sieltä uniikit nahkasandaalit, olin kuin Carrie Bradshaw niissä kipitellessäni. Putiikin myyjätär oli puoliksi ruotsalainen, n. 25-vuotias nuori nainen, oli opiskellut ja asunut Ruotsissa, mutta palasi kotiin, pitämään isänsä liikettä, koska halusi asua Kas:n rauhassa ja en yhtään ihmettele, lucky her!






Akçagerme ranta, Kaputaksen ranta ja Patara!

Kas on täynnä ihania rantoja ja jotta Kasiin ja sen ympäristöön pääsee näppärästi tutustumaan oman aikataulun mukaan niin kannattaa ehdottomasti vuokrata auto. Kasin kylän omat uimapaikat ovat  kalliosta suoraan alas tikapuita pitkin, joten lasten kanssa hiukan hankala. 


Pienen dolmus- tai ajomatkan lähellä ovat ne upeat ranta-alueeet, missä on helppo olla myös lastenkin kanssa. Toisena päivänä suuntasimme Akçagermen rannalle, n. 3 km Kasin keskustasta. Kirkasta, virkistävää vettä ja kivien keruuta lapsille. Siellä oli pieni vesipuistokin, liukumäet ja muut vemputtimet, harmiksemme se oli vielä kiinni. Akçagermen rannasta pääsi  kätevästi uimaan lauturille, joka oli hiukan kauemmaksi kiinnitetty, joten vuorotellen pieni levon hetki myös vanhemmille oli suotu. Yes!


Kolmantena päivänä menimme kuuluisalle Kaputas rannalle. Sen verran oli taas mutkarikas tie, että vaikka matka ei ollut pitkä, yksi yllätys stoppi piti tehdä matkalla. Kaputas rannalle mennään jyrkänteeltä portaita pitkin alas. Ylhäältä avautuu upea maisema alas, vesi on turkoosia ja aivan kirkasta, ja jos katsoo ylöspäin katse seuraa kanjonia. Pieni roudaaminen oli kaikissa eväissä, pyyhkeissä, vesileluissa, kellukkeissa jne parin sadan portaan verran, mutta oli todellakin sen arvoista. Kaputas ranta on todella todella kaunis ja on varmasti yksi kauneimmista rannoista maailmassa. Merivesi oli viilempää, hiekka valkoisempaa ja itse meri kirkkaampaa, unohtumaton ranta. Ranta syveni nopeaan, lapset saivat kasaan isoimman kivikasan koskaan. Hauskaa riitti koko seurueella, henkeä salpaavan kaunis paikka.
MAINOSKUVA http://kasholiday.com/en/kaputas-boat-trip/
Samana päivänä ajoimme myös Pataran hiekkadyyneille, ei menty enää Pataran rannalle vaan ihasteltiin 12 km valkoista hiekkaviivaa. Pataran ranta-alue on rauhoitettu ja se on myös monen pienen kilpikonnan ensimmäinen koti, joten tyydyimme mielellämme ihastelaan dyynejä ylhäältä käsin. Hiekkaa riitti silmänkantamattomiin ja muksut sai temmeltää hiekassa, ei mitään kevyttä askelta siellä otettukaan ja taisi alkuun hiekkakin hiukan kuumottaa jalanpohjia, kaikkeen onneksi tottuu joten hauskaa riitti. 




Koko Turkin rannikko alue läntisellä puolella (muuallakin toki myös)  on todella todella kaunista. Kun ajoimme Pataralta takaisin Kasiin, niin olisi tehnyt mieli pysähtyä melkein joka kurvissa, ottaa lisää kuvia ja pysähtyä uimaan. Rannikon varsi on täynnä pieniä luolia ja laguuneja, lyhyitä ja pitkiä hiekkarantoja, kalliomaisia rantoja, täydellistä James Bond-ranta materiaalia. Ketään ei näkyvissä salaisilla rannoilla just you and me baby (ainiin ja ne kirmaavat lapset perässä).Ilmiömäisiä paikkoja, turkoosia puhdasta vettä, ah, niin täydellistä!





Kasin alueesta riittää vielä tarinoitavaa, joten seuraavalla kerralla kerron meidän huikeasta merimatkasta Kekovasta Simenaan ja Kreikan Kastellorizo reissusta (yksi päivä) sekä loppupäivän huipennuksesta.

1 kommentti:

  1. Minun on pakko ilmoittaa,että nyt tunnen olevani puhtaasti kateellinen, olenhan suomalainen.Kuitenkin olen onnellinen puolestanne, et tää olette kokeneet tämän ihanuuden ja että se on toisille mahdollista,toisille ei,olkaa onnellisia toisistanne,että voitte tälläisiä havaintoja tehdä matkoillanne ja antaa ihania muistoja lapsillenne.Olen sitä sukupolvea, joka sai oppinsa matkustelusta,johon liittyi pääasiassa ruskettuminen ja halpa alkoholi,joka sitten olikin suurin tekijä koko matkan ajan.En ole katkera, mutta kuitenkin.....🥀🥀🥀🍒🎃

    VastaaPoista